Miksi minun pitäisi kiinnostua tästä ja muita kysymyksiä ja vastauksia Special Olympics -maailmankisoista

Kehitysvammaisten urheilun suurin tapahtuma, Special Olympics -kesämaailmankisat käynnistyvät lauantaina 17.6. Berliinin Olympiastadionilla vietettävillä avajaisilla. Suomesta kisoihin osallistuu 65 urheilijan joukkue, Sisujengi.

Mutta mistä Special Olympicsissa oikein on kysymys? Ota selvää alla olevasta kysymys-vastaus-patteristosta. Ja jos vielä herää kysymyksiä, niin ota yhteyttä Special Olympics -lajipäällikkö Elina Ahtiaiseen. Vastaamme uusiin kysymyksiin pikimmiten.

Kysymys 1: Mitä eroa on Special Olympics -kisoilla ja paralympialaisilla?

Vastaus: Special Olympics -kisat ovat kehitysvammaisille urheilijoille suunnatut kilpailut. Paralympialaisissa kilpailevat pääasiassa liikunta- ja näkövammaiset urheilijat sekä rajatulla lajivalikoimalla – yleisurheilu, uinti, pöytätennis – kesäparalympialaisissa myös pieni määrä kehitysvammaisia urheilijoita.

Paralympialaiset järjestetään parillisina vuosina heti olympialaisten jälkeen samassa paikassa kuin olympialaiset. Special Olympics -maailmankisat järjestetään parittomina vuosina, ja kisapaikka on eri kuin olympialaisissa ja paralympialaisissa.

Paralympialaiset on huippu-urheilupainotteinen instituutio. Kisoihin on tiukat osallistumiskriteerit. Urheilijoiden täytyy saavuttaa kisarajat tai läpäistä karsintasysteemi, jotta kisapaikka aukeaa.

Special Olympics -kisoissakin toki kilpaillaan tosissaan voitosta, mutta lähtökohta on inkluusiossa, siinä että kaikilla kehitysvammaisilla henkilöillä tulee olla mahdollisuus tavoitella unelmiaan urheilun parissa. Special Olympics -kisoihin ei ole esimerkiksi tulosrajoja, ja osallistujat jaetaan tasaväkisiin ryhmiin tasoluokitteluiden avulla. Näistä lisää myöhemmin.

Kysymys 2: Miksi minun pitäisi kiinnostua Special Olympics -kisoista?

Vastaus: Jos rahan valta ja voiton tavoittelu keinolla millä hyvänsä ovat vieneet uskosi moderniin urheiluun, niin Special Olympics -kisojen avulla saat sen takaisin. Ajattele kaikkea, mikä urheilussa on hienoa ja korota urheilun parhaimmillaan synnyttämät tunteet vielä toiseen potenssiin, niin saat käsityksen siitä, mistä Special Olympicsissa on kysymys.

Special Olympics -urheilijoille mahdollisimman kirkas mitali on tärkeä, ja niin pitää ollakin, mutta valmentajat ja katsomossa kannustavat vanhemmat ja sukulaiset näkevät urheilusuorituksissa myös sen upean matkan, jonka jokainen urheilija on kehitysvammaisten urheilun suurimmalle näyttämölle tehnyt. Ihmiskunnan historia erilaisuuden ymmärtämisen näkökulmasta ei ole ollut erityisen kunniakas, mutta Special Olympics -kisat ovat konkreettinen esimerkki siitä, että muutos on tekeillä.

Kysymys 3: Miten Special Olympics -kisoja voi seurata?

Vastaus: Näkyvyys on osa-alue, jossa Special Olympics -kisat ovat pahiten takamatkalla esimerkiksi paralympialaisiin nähden. Paralympialaisia voi Ylen kanavilta seurata päivittäin suorina lähetyksinä, mutta Berliinin Special Olympics -kisoihin Yle lähettää vain yhden toimittajan ja yhden kuvaajan, jotka tekevät kisojen ajalta ns. Urheiluruutu-inserttejä. Kisojen päätteeksi Sisujengin kisareissusta koostetaan Ylelle puolen tunnin mittainen dokumentti, joka tulee ulos heinäkuun alussa.

Syy Special Olympics -kisojen näkymättömyyteen ei ole pelkästään arvostuksen puutteessa, joskin se on iso osa ongelmaa. Ylelle ei ole tarjolla Special Olympics -kisoista samanlaista kansainvälistä lähetystarjontaa kuin paralympialaisista. Lisäksi kisakonsepti tasoluokitteluineen ja monine divisioonineen ei taitu ihan yhtä helposti televisiolähetykseksi kuin ns. perinteiset urheilukilpailut. Näissä asioissa tullaan toivottavasti tulevaisuudessa ottamaan isoja edistysaskeleita, koska Special Olympics -kisoissa on potentiaalia vedota hyvin laajaan sellaiseenkin katsojakuntaan, jota urheilu ei muuten juuri kiinnosta.

Ylivoimaisesti paras tapa seurata Sisujengin edesottamuksia Berliinin kisoissa on ottaa seurantaan Special Olympics Finlandin sosiaalisen median kanavat Instagramissa (@so_finland) ja Facebookissa (Special Olympic Finland).

Kysymys 4: Miksi se on Special Olympics eikä suomeksi vaikkapa erityisolympialaiset?

Vastaus: Taustalla on kaksi vahvaa voimaa: 1) amerikkalaislähtöisen Special Olympics -järjestön bränditietoisuus ja 2) Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) tiukat linjaukset sen suhteen, miten termiä olympialaiset saa käyttää.

Special Olympics International ja KOK ovat sopineet, että Special Olympics saa käyttää Olympics-sanaa, mutta sitä ei voi käyttää miten sattuu. Näin ollen Special Olympics International on ohjeistanut jäsenmaitaan pitäytymään englanninkielisessä termissä. Olkoonkin, että joissain maissa esimerkiksi espanjankielisiä versioita esiintyy.

Toisaalta Special Olympics International pelkää myös, että termien vapaampi käyttö aiheuttaisi potentiaalisesti loukkaavia kielikukkasia.

Kysymys 5: Jos karsintarajoja ei ole, niin miten urheilijat valitaan Special Olympics -maailmankisoihin?

Vastaus: Maat saavat urheilijapaikkoja kisoihin sen pohjalta, miten aktiivista toimintaa kyseisessä maassa kussakin lajissa on. Suomi sai Berliinin kisoihin yhteensä 66 urheilijapaikkaa 13 eri lajiin.

Urheilijavalintoja tehdessä noudatetaan sekä yleisiä Special Olympics Finlandin maailmankisavalintakriteerejä että lajikohtaisia kriteerejä. Valinnoissa kunkin lajin nimetyillä valmentajille on iso rooli, koska he tuntevat oman lajinsa urheilijat hyvin. Kriteeristöihin liittyy niin urheilullisia kuin elämänhallintataidollisia kohtia. Tärkeintä on, että urheilija harjoittelee ja kilpailee lajissaan sitoutuneesti ja pystyy suoriutumaan kahden viikon kisareissusta joukkueen jäsenenä sen sääntöjä noudattaen. Lisätiedot urheilijavalintakriteereistä täältä.

Kysymys 6: Mitä tarkoittavat tasoluokittelut?

Vastaus: Special Olympicsin peruslähtökohtiin kuuluu se, että kaikilla kehitysvammaisilla henkilöillä tulee olla mahdollisuus urheilla ja tavoitella menestystä. Special Olympics -kisoissa tämä varmistetaan tasoluokitteluilla.

Tasoluokittelut ovat ikään kuin alkukilpailut, mutta sen sijaan että niissä karsittaisiin parhaat kilpailijat finaaleihin ja muut tippuisivat pois, tasoluokitteluissa muodostetaan 3–8 urheilijan tai joukkueen kokoisia ryhmiä eli divisioonia. Divisioonan sisällä urheilijat tai joukkueet ovat keskenään mahdollisimman tasaväkisiä. Loppukilpailuissa jokaisen divisioonan kolmelle parhaalle jaetaan mitalit. Tämä mahdollistaa sen, että vaikeasti kehitysvammaisetkin urheilijat pääsevät tavoittelemaan mitaleja.

Tasoluokittelut ja divisioonat tekevät myös sen, että mitaleja on jaossa paljon. Esimerkiksi jos miesten 100 metrin juoksuun osallistuu sata urheilijaa, niin 3–8 urheilijan divisioonia voi olla parisenkymmentä. Vuoden 2019 Special Olympics -kesämaailmankisoista Suomen joukkue voitti 47 mitalia. Lisätiedot tasoluokittelujärjestelmästä täältä.

Kysymys 7: Mitä ovat Unified-partnerit?

Vastaus: Osassa Special Olympics -kisojen lajeista on mukana niin sanottu Unified-kilpailumuoto, jossa samoissa joukkueissa urheilee Special Olympics -urheilijoita ja vammattomia Unified-partnereita. Esimerkiksi Unified-koripallossa joukkueessa on kentällä kolme Special Olympics -urheilijaa ja kaksi Unified-partneria. Purjehduksessa puolestaan veneessä on yksi Special Olympics -urheilija ja yksi partneri.

Unified-urheilu on yksi Special Olympicsin keinoista tuoda ihmisiä yhteen ja hälventää ennakkoluuloja kehitysvammaisuutta kohtaan. Unified-partnerit eivät ole Special Olympics -urheilijoiden avustajia, vaan aidosti tasavertaisia joukkuekavereita, jotka tekevät työtä yhdessä joukkueensa menestyksen eteen. Unified-urheilun johtosääntöjä on se, että yksikään joukkueen jäsen ei saa ottaa dominoivaa roolia urheilusuorituksen aikana.

Berliinin maailmankisoissa Suomella on partneriurheilijoita koripallossa, jalkapallossa, beach volleyssa ja purjehduksessa.

Lue lisää Unified-toiminnasta täältä ja jos innostuit, lähde mukaan partneriksi!

Tue sisujengiläisten Berliinin matkaa ja loppuvuoden Special Olympics -toimintaa Suomessa: