Hiihto on Nybergeille yhteistä laatuaikaa – ''Kivointa on alamäet''

5.3.2025

Mika Nyberg eteenpäin keskittyneenä ja Eeva Nyberg vähän matkan päässä perässä hiihtämässä auringonlaskussa. Kuvan molemmilla reunoilla näkyy lumisia havupuun oksia.

Jyväskyläläinen maastohiihtäjä Mika Nyberg on yksi heistä, jotka ovat odottaneet viikonloppuna Torinossa käynnistyviä Special Olympics -talvimaailmankisoja kovasti. Samaan joukkueeseen kuuluu myös hänen äitinsä Eeva, joka lähtee kisamatkalle yhtenä Sisujengin maastohiihtäjien valmentajista.

Perjantaina 7.3. nousevat Special Olympics -joukkue Sisujengin 34 suomalaista urheilijaa lentokoneeseen ja matkaan kohti Torinon talvimaailmankisoja.

Pragelaton kaupungissa sijaitsevan maastohiihdon kisapaikan laduille heistä suuntaa kaikkiaan kymmenen hiihtäjän joukkue. Jyväskyläläisiä Nybergejä kuuluu kisajoukkueeseen kaksi, sillä hiihtäjä Mika Nybergin ohella matkaan lähtee äiti Eeva Nyberg joukkueen valmentajien joukossa.

– Mika on tykännyt aina liikkua. Liikumme paljon muutenkin kuin kilpailumielessä. Retkeilemme ja käymme järvessä uimassa. Special Olympics -toiminta on tuonut kilpailupuolen mukaan, ja liikuntaan on tullut tavoitteellisuutta, kun on cupin kilpailuja ja muuta mitä tavoitella, Eeva luettelee.

Mika Nyberg hiihtämässä valmentajan vierellä. — Sisujengin maastohiihtäjien valmennustiimiin myös kuuluva Jenni Hämäläinen ohjeisti Mika Nybergiä Jyväskylän viimeistelyleirillä tammikuussa.

Mika on harrastanut hiihtoa pienestä pitäen. Special Olympics -hiihtotoiminnassa hän on ollut mukana yhdeksän vuotta. Mitalit ja pokaalit ovat mieluisia, mutta hän nauttii hiihdosta muutenkin, ja iloitsee lajin parissa tulevista kokemuksista.

– Kivointa on alamäet, Mika sanoo kysyttäessä lajinsa kivoimmista jutuista.

Alamäkien lähestyessä Mika lykkii lisää vauhtia. Hän hiihtää pelkästään perinteisellä tyylillä. Kilpailuissa hänen suosikkimatkansa on 2,5 kilometriä.

– Muuten hiihdämme kyllä pidempiäkin matkoja, Eeva kertoo.

Mika harrastaa myös jalkapalloa, partiota ja uintia. Haastattelupäivänä hän odotti innokkaasti illalla koittavaa uintireissua, ja uimaan hän toivookin pääsevänsä myös Italiassa.

Italia on Mikalle uusi kokemus, mutta ulkomailla hän on päässyt kilpailemaan jo aiemmin kahdesti: kerran Otepäässä ja kerran Norjassa. Into reissuun lähtemiseen on kova.

– Italiasta odotan erityisesti hiihtoa ja kavereita, Mika sanoo.

Myös kotimaassa kilpailureissut ja leirit ovat tuoneet harrastamiseen mukavan lisän ja unohtumattomia muistoja. Liikunta on tarjonnut perheelle yhteistä laatuaikaa, minkä lisäksi yhteisöllisyys on tärkeää muutenkin.

– Muun Special Olympics -porukan tapaaminen on ollut meille hirveän tärkeää. Italiaan on tällä porukalla hyvä lähteä, Eeva päättää.

Teksti: Heidi Lehikoinen
Kuvat: Toivo Laiho