Miksi minun pitäisi kiinnostua tästä? Kysymyksiä ja vastauksia Special Olympics -talvimaailmankisoista

Kehitysvammaisten urheilun suurin talviurheilutapahtuma, Special Olympics -talvimaailmankisat käynnistyi lauantaina 8.3. Torinon Inalpi Arenalla vietetyillä avajaisilla. Mistä Special Olympicsissa oikein on kysymys?

Tutustu inklusiivisuutta edistävään kansainväliseen urheiluliikkeeseen näiden kysymysten ja vastausten kautta.

Vastaus: Special Olympics -kisat ovat kehitysvammaisille urheilijoille suunnatut kilpailut. Paraurheilun tunnetuimmassa tapahtumassa paralympialaisissa taas kilpailevat pääasiassa liikunta- ja näkövammaiset urheilijat sekä kesäparalympialaisissa rajatulla kolmen lajin valikoimalla – yleisurheilu, uinti, pöytätennis – myös pieni määrä kehitysvammaisia urheilijoita.

Paralympialaiset järjestetään parillisina vuosina heti olympialaisten jälkeen samassa paikassa kuin olympialaiset. Special Olympics -maailmankisat järjestetään parittomina vuosina, ja kisapaikka on eri kuin olympialaisissa ja paralympialaisissa.

Paralympialaiset on huippu-urheiluinstituutio: kisoihin on tiukat osallistumiskriteerit. Omien lajiensa kansainvälistä kärkeä edustavien urheilijoiden täytyy saavuttaa kisarajat tai läpäistä karsintasysteemi, jotta kisapaikka aukeaa.

Special Olympics -kisoissakin toki kilpaillaan tosissaan voitosta, mutta lähtökohta on inkluusiossa, siinä että kaikilla kehitysvammaisilla henkilöillä tulee olla mahdollisuus tavoitella unelmiaan urheilun parissa.

Special Olympics -kisoihin ei esimerkiksi ole tulosrajoja, ja osallistujat jaetaan aina kisakohtaisesti tasaväkisiin ryhmiin tasoluokitteluiden avulla.

Lue tasoluokitteluista lisää myöhemmässä vastauksessa.

Vastaus: Jos rahan valta ja voiton tavoittelu keinolla millä hyvänsä ovat vieneet uskosi moderniin urheiluun, niin Special Olympics -kisojen avulla saat sen takaisin.

Ajattele kaikkea, mikä urheilussa on hienoa, ja korota urheilun parhaimmillaan synnyttämät tunteet vielä toiseen potenssiin. Näin saat käsityksen siitä, mistä Special Olympicsissa on kysymys. 

Special Olympics -urheilijoille mahdollisimman kirkas mitali on tärkeä, ja niin pitää ollakin, mutta valmentajat ja katsomossa kannustavat vanhemmat ja sukulaiset näkevät urheilusuorituksissa myös sen upean matkan, jonka jokainen urheilija on kehitysvammaisten urheilun suurimmalle näyttämölle tehnyt.

Ihmiskunnan historia erilaisuuden ymmärtämisen näkökulmasta ei ole ollut erityisen kunniakas, mutta Special Olympics -kisat ovat konkreettinen esimerkki siitä, että muutos on tekeillä.

Vastaus: Näkyvyys on osa-alue, jossa Special Olympics -kisat ovat pahiten takamatkalla esimerkiksi paralympialaisiin nähden. Paralympialaisia voi Suomessa seurata Ylen kanavilta päivittäin suorina lähetyksinä, mutta Special Olympics -kisat näkyvät useimmiten parhaimmillaan yksittäisinä insertteinä yleisten urheilu-uutisten yhteydessä.

Syy Special Olympics -kisojen näkymättömyyteen ei ole pelkästään arvostuksen puutteessa, joskin sekin on iso osa ongelmaa. Suomessa Ylelle ei ole tarjolla Special Olympics -kisoista samanlaista kansainvälistä lähetystarjontaa kuin paralympialaisista.

Lisäksi kisakonsepti tasoluokitteluineen ja monine divisioonineen ei taitu ihan yhtä helposti televisiolähetykseksi kuin ns. perinteiset urheilukilpailut. Näissä asioissa tullaan toivottavasti tulevaisuudessa ottamaan isoja edistysaskeleita, koska Special Olympics -kisoissa on potentiaalia vedota hyvin laajaan sellaiseenkin katsojakuntaan, jota urheilu ei muuten juuri kiinnosta.

Ylivoimaisesti paras tapa seurata Sisujengin edesottamuksia myös nyt Torinon 2025 talvimaailmankisoissa on ottaa seurantaan Special Olympics Finlandin sosiaalisen median kanavat Instagramissa (@so_finland) ja Facebookissa (Special Olympic Finland), ja seurata uutisointia tällä sivustolla.

Vastaus: Taustalla on kaksi vahvaa voimaa: 1) amerikkalaislähtöisen Special Olympics -järjestön bränditietoisuus ja 2) Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) tiukat linjaukset sen suhteen, miten termiä olympialaiset saa käyttää. 

Special Olympics International ja KOK ovat sopineet, että Special Olympics saa käyttää Olympics-sanaa, mutta sitä ei voi käyttää miten sattuu. Näin ollen Special Olympics International on ohjeistanut jäsenmaitaan pitäytymään englanninkielisessä termissä. Olkoonkin, että joissain maissa esimerkiksi espanjankielisiä versioita esiintyy.

Toisaalta Special Olympics International pelkää myös, että termien vapaampi käyttö aiheuttaisi potentiaalisesti loukkaavia kielikukkasia.

Vastaus: Maat saavat urheilijapaikkoja kisoihin sen pohjalta, miten aktiivista toimintaa kyseisessä maassa kussakin lajissa on. Suomi sai Torinon talvimaailmankisoihin yhteensä 34 urheilijapaikkaa 6 eri lajiin.

Urheilijavalintoja tehdessä noudatetaan sekä yleisiä Special Olympics Finlandin maailmankisavalintakriteerejä että lajikohtaisia kriteerejä. Valinnoissa kunkin lajin nimetyillä valmentajilla on iso rooli, koska he tuntevat oman lajinsa urheilijat hyvin.

Valintakriteeristöihin liittyy niin urheilullisia kuin elämänhallintataidollisia kohtia. Tärkeintä on, että urheilija harjoittelee ja kilpailee lajissaan sitoutuneesti ja pystyy suoriutumaan kahden viikon kisareissusta joukkueen jäsenenä sen sääntöjä noudattaen. 

Lue lisää urheilijavalintakriteereistä

Vastaus: Special Olympicsin peruslähtökohtiin kuuluu se, että kaikilla kehitysvammaisilla henkilöillä tulee olla mahdollisuus urheilla ja tavoitella menestystä. Special Olympics -kisoissa tämä varmistetaan tasoluokitteluilla.

Tasoluokittelut ovat ikään kuin alkukilpailut, mutta sen sijaan että niissä karsittaisiin parhaat kilpailijat finaaleihin ja muut tippuisivat pois, tasoluokitteluissa muodostetaan 3–8 urheilijan tai joukkueen kokoisia ryhmiä eli divisioonia.

Divisioonan sisällä urheilijat tai joukkueet ovat keskenään mahdollisimman tasaväkisiä. Loppukilpailuissa jokaisen divisioonan kolmelle parhaalle jaetaan mitalit. Tämä mahdollistaa sen, että vaikeasti kehitysvammaisetkin urheilijat pääsevät tavoittelemaan mitaleja.

Tasoluokittelut ja divisioonat tekevät myös sen, että mitaleja on jaossa paljon. Esimerkiksi jos miesten 100 metrin juoksuun osallistuu sata urheilijaa, niin 3–8 urheilijan divisioonia voi olla parisenkymmentä. Vuoden 2023 Special Olympics -kesämaailmankisoista Suomen joukkue voitti 54 mitalia. 

Lue lisää tasoluokittelujärjestelmästä

Vastaus: Osassa Special Olympics -kisojen lajeista on mukana niin sanottu Unified-kilpailumuoto, jossa samoissa joukkueissa urheilee Special Olympics -urheilijoita ja vammattomia Unified-partnereita.

Torinon talviparalympialaisissa Unified-lajeista on mukana salibandy. Sisujengin salibandyjoukkueessa yhteistä mitalia tavoittelee 6 kehitysvammaista pelaaja ja 4 partneripelaajaa.

Unified-urheilu on yksi Special Olympicsin keinoista tuoda ihmisiä yhteen ja hälventää ennakkoluuloja kehitysvammaisuutta kohtaan. Unified-partnerit eivät ole Special Olympics -urheilijoiden avustajia, vaan aidosti tasavertaisia joukkuekavereita, jotka tekevät työtä yhdessä joukkueensa menestyksen eteen.

Unified-urheilun johtosääntöjä on se, että yksikään joukkueen jäsen ei saa ottaa dominoivaa roolia urheilusuorituksen aikana.

Lue lisää Unified-toiminnasta, ja jos innostuit, lähde mukaan partneriksi!