Hiihto

Maastohiihtoa hiihdetään perinteisellä ja vapaalla tyylillä. Liikuntavammaisten henkilöiden hiihto jaetaan pysty- ja kelkkahiihtoon. Pystyhiihtäjien varusteet eivät poikkea tavallisista hiihtovarusteista. Hiihtokelkka sen sijaan räätälöidään aina hiihtäjän mittojen mukaan.

Ampumahiihdossa varusteet ovat samat kuin maastohiihdossa. Ainoana poikkeuksena on, että liikunta- ja näkövammaisilla henkilöillä ampuma-ase ei kulje hiihtäjän mukana, vaan odottaa kilpailijaa suorituspaikalla. Näkövammaiset henkilöt käyttävät Eko-Aims -asetta.

Paramaastohiihdosta Suomessa vastaa Suomen Hiihtoliitto ja Para-ampumahiihdosta Suomen Ampumahiihtoliitto. Lajia pääsee harrastamaan Hiihtoliiton ja Ampumahiihtoliiton alaisissa urheiluseuroissa. Suomen Paralympiakomitea organisoi yhteistyössä Hiihtoliiton ja hiihtoseurojen kanssa Paramaastohiihdon kansallista kilpailusarjaa Para Hiihto Cupia. Cupin neljännen osakilpailun päätteeksi jaetaan SM-mitalit cupin parhaille hiihtäjille luokittain.

Ota rohkeasti yhteyttä paikkakuntasi tai lähialueesi seuraan, Suomen Hiihtoliittoon, Suomen Ampumahiihtoliittoon tai Paralympiakomitean Special Olympics -lajipäällikköön, jos olet kiinnostunut maastohiihdosta! Harrastuspaikkaa voit hakea löydä oma seura palvelun kautta.

Maastohiihdossa kilpaillaan henkilökohtaisilla matkoilla ja viestimatkoilla. Hiihtotyylejä ovat perinteinen ja vapaa. Tavallisimmin käytetyt hiihtomatkat ovat vammaluokasta riippuen 1 km:stä 20 km:iin, ja elinsiirtourheilijoiden tunnin hiihtoon, mutta kehitysvammaisten Special Olympics -kilpailut voidaan järjestää jo 10 m matkasta alkaen.

Sekä maasto- että ampumahiihdossa kaikki liikuntavammaiset pystyhiihtäjät hiihtävät samassa sarjassa sekä kaikki kelkkahiihtäjät samassa kelkkahiihtäjien sarjassa. Myös näkövammaiset hiihtäjät kilpailevat kaikki samassa sarjassa.

Näissä vammaluokissa tulosten laskussa käytetään ns. prosenttijärjestelmää, jossa jokainen kilpailija saa omaan vammaluokkaansa oikeuttavan hyvitysprosentin. Esimerkiksi näkövammaisten hiihdon kolmen luokan hyvitysprosentit määräytyvät seuraavasti:

• B3-luokan (heikkonäköiset) hiihtäjän hyvitysprosentti on 100% eli hänen virallinen kilpailuaikansa on sama kuin hänen hiihtämä reaaliaika.
• B2-luokan (vaikeasti heikkonäköiset) hiihtäjän hyvitysprosentti on 99% eli hän saa 1% aikahyvityksen reaaliajasta. Se on noin 15–20 sekuntia / 10 km suhteessa B3-luokan hiihtäjään.
• B1-luokan (sokeat) hiihtäjän hyvitysprosentti on 88% eli hän saa 12% aikahyvityksen reaaliajasta. Se on noin 3,5 min / 10 km suhteessa B3-luokan hiihtäjään.
  Kehitysvammaiset urheilijat kilpailevat omassa luokassaan ja elinsiirron saaneet urheilijat omassaan.

Ampumahiihdossa kilpaillaan 7,5 ja 12 km:n matkoilla. Matkat koostuvat 2,5 km:n lenkeistä. Hiihtäjät pysähtyvät ampumapaikoille joko kaksi tai neljä kertaa matkan aikana. Heillä on käytössään viisi laukausta. Ampumaetäisyys on 10 m. ”Hutiosumasta” annetaan joko aikasakko, joka lisätään loppuaikaan tai sakkokierros yhtä hutiosumaa kohti.

Maasto- ja ampumahiihdossa noudatetaan muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta Kansainvälisen Hiihtoliiton (FIS) ja Kansainvälisen Ampumahiihtoliiton (IBU) sääntöjä.

Maasto- ja ampumahiihdossa kilpaillaan yhteensä 15 eri vammaluokassa: pystyhiihtäjät kilpailevat seitsemämässä (pystyluokat LW2-9), kelkkahiihtäjät viidessä (kelkkaluokat LW10-12) ja näkövammaiset hiihtäjät kolmessa (näkövammaluokat B1-3) eri luokassa.

Luokittelulla taataan jokaiselle urheilijalla tasavertaiset lähtökohdat kilpailulle. Vammaluokat on jaoteltu sen perusteella, minkä verran vamma vaikuttaa urheilijan toimintakykyyn ja lajikohtaisiin ominaisuuksiin.

Vammaluokkien sisällä on käytössä hyvitysjärjestelmä, jolla erilaiset vammat huomioidaan hyvitysprosenteilla. Urheilijan vammaluokka voi muuttua riippuen hänen kilpailujen aikaisesta suorituksesta/toimintakyvystä, jota tarkkailevat luokittelijat.

Pystyluokat LW2-9:

• LW2: Vammaluokan LW2 urheilijoilla on yhteen jalkaan vaikuttava vamma, kuten esimerkiksi reisiamputaatio. Urheilijat käyttävät proteesia ja hiihtävät kahdella suksella.
• LW3:Vammaluokan LW3 urheilijoilla on vammoja molemmissa jaloissa, kuten esimerkiksi heikentynyttä lihasvoimaa.
• LW4:Vammaluokan LW4 urheilijoilla on yhteen jalkaan vaikuttava vamma, jonka vaikutus on lievempi kuin vammaluokan LW2 urheilijoilla, esimerkiksi nilkka- tai sääriamputaatio.
• LW5/7:Vammaluokkien LW5/7 urheilijoilla on vammoja molemmissa käsissä, kuten esimerkiksi amputaatioita.
• LW6:Vammaluokan LW6 urheilijoilla on merkittävä vamma yhdessä kädessä, kuten esimerkiksi olkavarren amputaatio.
• LW8:Vammaluokan LW8 urheilijoilla on keskivaikea vamma yhdessä kädessä. Urheilijat eivät esimerkiksi pysty taivuttamaan vammautuneen käden kyynärpäätä tai sormia tai heillä on kyynärvarren amputaatio.
• LW9:Vammaluokan LW9 urheilijoilla on käsiin ja jalkoihin vaikuttavia vammoja, kuten esimerkiksi lieviä koordinaatio ongelmia kaikissa raajoissa tai amputaatio yhdessä kädessä ja jalassa

Kelkkaluokat LW10-12:

• LW10: Vammaluokan LW10 urheilijoilla on vammoja, jotka vaikuttavat jalkojen sekä keskivartalon toimintakykyyn, esimerkiksi alaraajahalvaus. Urheilijat tarvitsevat tukea istumatasapainon ylläpitämiseksi.
• LW10.5: Vammaluokan LW10.5 urheilijoilla keskivartalon toimintakyky on heikentynyt mutta he eivät tarvitse tukea istumatasapainon ylläpitämiseen.
• LW11: Vammaluokan LW11 urheilijoilla on vammoja jaloissa mutta heillä on suhteellisen hyvä keskivartalon hallintakyky, mikä mahdollistaa tasapainon ylläpitämisen myös sivuttaissuunnassa liikuttaessa.
• LW11.5: Vammaluokan LW11.5 urheilijoilla on vammoja jaloissa mutta keskivartalon toimintakyky on lähes normaali.
• LW12: Vammaluokan LW12 urheilijoilla on samantyyppisiä vammoja kuin vammaluokkien LW2-4 urheilijoilla eli heillä on vammoja jaloissa mutta keskivartalon toimintakyky on normaali. Vammaluokan LW12 urheilijat saavat ensimmäisessä luokittelussaan päättää kilpailevatko he pysty- vai kelkkaluokassa.

Kilpailijat eivät saa käyttää alaraajojaan apunaan tai hiihtokelkan ulkopuolella kilpailusuorituksen aikana.

Näkövammaluokat B1-3:

• B1: Sokea. Näkövammaluokan B1 urheilijat ovat joko sokeita tai heille on erittäin heikko näkökyky. Tasavertaisen kilpailun takaamiseksi näkövammaluokan B1 urheilijoiden täytyy kilpaillessaan käyttää näkösuojia.
• B2: Vaikeasti heikkonäköinen. Näkövammaluokan B2 urheilijoilla on parempi näkökyky kuin näkövammaluokan B1 urheilijoilla.
• B3: Heikkonäköinen. Näkövammaluokan B3 urheilijoilla on lievin kilpailukelpoinen näkövamma.
  Näkövammaluokan B1 urheilijoilla opas on pakollinen, kun taas näkövammaluokkien B2 ja B3 urheilijat saavat päättää hiihtävätkö he oppaan kanssa vai ilman. Opas hiihtää urheilijan edessä ja antaa sanallisia ohjeita esimerkiksi tulevista käännöksistä, laskuista ja nousuista. Ampumahiihdossa näkövammaiset urheilijat ampuvat maalitauluihin äänimerkkejä kuunnellen.

Ohjeet näkövammaisten urheilijoiden luokitteluun Näkövammaisten liiton sivuilla

Kehitysvammaiset urheilijat

Kehitysvammaiset kilpailevat kansainvälisissä VIRTUS-kilpailuissa (entinen INAS) yhdessä luokassa ja Special Olympics -kilpailuissa suoritetaan ensin lyhyemmillä matkoilla (5 km ja alle) tasoluokittelukilpailut, joista saatujen aikojen mukaan hiihtäjät jaetaan omiin 3-8 hiihtäjän loppukilpailusarjoihin. Luokiteltaessa otetaan huomioon hiihtäjän ikä, sukupuoli ja tasoluokittelussa käyttämä aika. Loppukilpailussa hiihdetty aika ei saa merkittävästi poiketa luokitteluhiihdon ajasta.

Elinsiirron saaneet urheilijat

Elinsiirtourheilijat kilpailevat talvilajien MM-kilpailuissa ikäryhmissä.

Hiihdon luokittelija

Huom! Luokitteluun liittyvissä asioissa ota yhteyttä lajin yhteyshenkilöön.

Liikuntavammaisten hiihdon luokittelu:

• Sanna Weurlander

Näkövammaisten urheilijoiden luokittelu:

• Näkökeskus Vision ylilääkäri

Suomen Hiihtoliitto

• Paravalmentaja Ville Sampolahti, puh. 040 542 3032, ville.sampolahti@vrua.fi

Suomen Ampumahiihtoliitto

• Toiminnanjohtaja Tapio Pukki, puh. 046 878 2204, tapio.pukki@biathlon.fi

Special Olympics -toiminta

• Päävalmentaja Ville Sampolahti, puh. 040 542 3032, ville.sampolahti@vrua.fi
• Lajipäällikkö Elina Ahtiainen, puh. 045 139 7373, elina.ahtiainen@paralympia.fi

• Suomen Hiihtoliitto
• Suomen Ampumahiihtoliitto
• Kansainvälinen paralympiakomitea (maasto- ja ampumahiihto)
• Kansainvälinen Special Olympics -järjestö (maastohiihto)
• Elinsiirtourheilijoiden maailmankisat